Seeing red

En voi uskoa että liityin vasta nyt Pinterestiin! Oikeasti, ihan vasta tänään. Ei sillä, etten olisi tiennyt siitä tai ymmärtänyt mitä varten se on mutta – V A U. Tuttuun tapaan samalla nimimerkillä Elinakui myös siellä ja lisäsin myös tuohon ylös suoran linkin mun profiiliin! Toistaiseksi siellä ei ole kuin tämä alla oleva kuva, jossa omia punaisia suosikkeja mutta veikkaan, että “pinnailen” moodboardeja sekä inspiraatiokollaaseja  hyvinkin nopeasti niin omista, kuin myös muiden kuvista. Kerro myös sun oma Pinterest-tunnus, jotta pääsen seurailemaan!

Kuvassa oleva Guccin Disco Soho bag on ostos parin vuoden takaa ja oon edelleen ihan super onnellinen, että päädyin silloin ottamaan sen tuossa upeassa Tabasco red -sävyssä. Muut mun laukut onkin perinteistä mustaa ja harmaata, joten tää on niin hyvä piriste asuun kuin asuun. Ja laukkua itseään voisin kehua maasta taivaisiin – se on niin kokonsa ja nahkansa puolesta ihan mieletön. Toisinaan haaveilen samasta laukusta toisessa värissä, mutta toistaiseksi pitäydyn tässä ainokaisesta. Guccin Marmont tai Dionysus eivät ole iskeneet ihan samaan malliin mitä tämä Disco vaikka niitä monella olenkin ihastellut.

Zaran korkkarit nappasin mukaan Fuenteventuralta ja odottelen tilaisuutta, että pääsen käyttämään niitä! Suomessa kun ei ihan muutamaan kuukauteen kannata lähteä pikkukengissä ulos, ainakaan jos meinaa pysyä pystyssä ja terveenä. Oon ihastunut ihan hirveästi just slingback-malliin ja terävään kärkeen, ihanalla Hannalla on muutamatkin upeat korkkarit niin Diorilta kuin Manolta ja ne on todellisia kenkäunelmia!

Pusero on Marimekon Ilma-raitapaita, joka on uusittu versio klassisesta raitapaidasta, jossa on just sopivan rento fit. Korvikset on Hennesiltä kesältä, nyt myynnissä olevissa taitaa olla hieman talvisemmat sävyt.

Luin muuten joku aika sitten tekstin siitä, että on hassua kun otsikko on englanniksi mutta koko muu postaus suomeksi. En ole oikeastaan koskaan edes ajatellut asiaa sen kummemmin, koska jotenkin nuo enkkuotsikot ovat tuntuneet jotenkin luontevilta. Suomi ei oikein taivu kaikkeen samaan tapaan ja jotenkin englanti tuntuu vaan suurimmaksi osin paremmalta. Vai mitä mieltä te olette – seeing red vai näen punaista?

 

Parasta lomassa x 15

” Traveling. It leaves you speechless, then turns you into a storyteller. ” 

– Se, kun herää joka aamu viimeistään 6.30 ilman herätystä ja voi vaan heittää uikkarit ja shortsit päälle pitkälle aamukävelylle rantahiekkaan lähtiessä.  Ja kun lopuksi voi pulahtaa mereen uimaan.

– Kun joka puolella maisema on täydellinen ja kahvi maistuu taivaallisen hyvältä.

vacay

– Kun rantaviiva on ihan älytön (30km!) ja hiekka on niin pehmeää, että se tuntuu pumpulilta varpaiden välissä.

– Saa pukeutua vielä kerran ihaniin kesämekkoihin ja varvassandaaleihin, on viikon täysin ilman meikkiä ja suolavedestä karhentuneet hiukset voi taltuttaa olkihatulla.

– Fuenteventuralla on joka puolella ihan mielettömiä viherkasveja ja kokoajan teki mieli olla kuvaamassa sekä ihastelemassa mitä upeampia tyräkkejä, palmuja, banaanipensaita, aloe veroja,  opuntioita jajaja … Oisinpa saanut muutaman kotiin!

– Kun käytännössä ainoa asia loman to do -listalla on nähdä mahdollisimman monta aurigonnousua ja näet niistä jokaisen rannasta käsin. Taivas ja koko luonto hehkuu  vesivärimäisen upea ja kaikki sävyt on pehmeitä ja utuisia. Ja se tunne olkapäillä, kun ilma alkaa lämmetä heti auringon noustessa hieman horisontin yläpuolelle.

– Ainoana murheena on se, että syötkö tänäänkin överit vai täydelliset överit tuoreita hedelmiä.

vacay12

– Huoneesta avautuva henkeäsalpaavan upea näkymä merelle. Ihan mieletöntä herätä ja nukahtaa aaltojen ääniin, nyt ymmärrän miksi sitä suositellaan rentoutumiseen.

– Pokkarit, joihin uppotuu tunneiksi aurinkotuolissa lojuessa eikä haittaa, vaikka merivesi ja aurinkorasva tuhrii sivut.

– Pienet, kesyt maaoravat jotka tulivat syömään maapähkinöitä kädestä!

–  Se, kun merivesi on niin kirkasta että pohjaan näkee vaikka on kainaloita myöden vedessä. Ja että Atlantti oli ihanan lämmin vielä tähän aikaan vuodesta. Ihailtiin myös päivittäin nousu- ja laskuveden näytöstä – ihan mieletöntä miten veden pinta vaihtelee niin paljon lyhyessä ajassa! Tai miten paljon täysikuu vaikutti mereen. Huh, tuntee itsensä pieneksi isojen luonnonvoimien äärellä.

– Hymy on ihan väkisin korvasta korvaan koko ajan.

– Se kun marraskuu ei tuntunut yhtään marraskuulta palmunlehtien kahinassa.

– Vuoristoreitti saaren läpi ja ajomatkalla pysähdykset ihanissa, sympaattisissa vuoristokylissä missä tunnelma on raukea eikä mihinkään ole kiire. Täytyy kuitenkin myöntää, että vuoriston serpetiinitietä mentäessä muutaman kerran vähän kauhistutti kun tie oli hädintuskin puolentoista auton levyinen ja vastaan tulee bussi – glumps. Selvittiin ja reissu sekä reitti oli todella pienten kauhunhetkien arvoinen.

– Ai että miten ihanaihanaihana loma! Kamerassa on satoja kuvia joita fiilistellä ja muistella talven pimeinä iltoina. Eikä tietysti voi unohtaa reissusta ostettuja, viininpunaisia patenttinahkaisia nilkkureita, jotka nekin nostattaa väkisin hymyn.

Nyt taitaa olla  aika pakata kesämekot vintille odottamaan ensi vuoden seikkailuja. Tämän vuoden saldona Dubai, Thassos ja Fuenteventura – 3 uutta ja erilaista, henkeäsalpaavan upeaa kohdetta.  

Sunday wishlist

wanties2.jpg

1. Gucci // 2. Zara // 3 . Missoma // 4. ATP Atelier

 

Tällä hetkellä haaveissa:

– Punaiset nilkkurit. Vagabondin “sukkanilkkurit” ovat osoittautuneet loistavaksi hankinnaksi, joten haaveilen Zaran vastaavista mutta samettisina. Materiaali ei ole ehkä se otollisin Suomen syksyyn, mutta jestas miten kauniit ne ovat! Toisivat pientä extraa kenkäkaapille – kaikkien ei tarvisi aina olla mustia.

– Uusi lompakko. Tämän hetkinen alkaa pelottavasti näyttää siltä, että leviää laukun pohjalle hetkellä millä hyvänsä. Tähän Guccin yksilöön menin ihastumaan jo keväisellä Dubain reissulla, mutta epäsuotuisan valuuttakurssin vuoksi jätin ostamatta. Se täyttäisi kaikki kriteerini niin kokonsa, mallinsa kuin värinsä puolesta. Viikoittaisen ihastelun vuoksi olisi varmaan jo aika klikata se kotiin asti.

–  Rakastan pieniä, kultaisia koruja ja tämä Missoman horn-riipus olisi just eikä melkein täydellinen arkikoruksi. Tässä olis potentiaalia joululahjaksi, dear santa? 

– Ikuisena laukkutyttönä listallani roikkuu aina useampi haave tai ihastus. Tällä hetkellä ATP Atelierin minimalistinen muotoilu ja jykevä nahka puhuttelee.

Tämän hetkistä lempiväriä ei liene kenenkään kovin vaikea arvata.