Ylläs on ykkönen – aina

Muutama ajatus parin viikon takaisesta talvilomasta ja niin upeasta & rakkaasta paikasta, Äkäslompolosta. 

– Sukset jalkaan heti saapumispäivänä, best! Stressi, huolet ja murheet kaikkosi mielestä oikeastaan heti mökin pihassa autosta noustessa mutta viimeisetkin rippeet jätin jonnekin Kesänkijärven tietämille.

– 2.pääsiäispäivä rinteessä ja hymy korvasta korvaan. Ihan mieletön laskukeli, rinteet täydellisessä kunnossa ja eväänä nuotiolla grillatut lihikset – vaatteet tuoksui savulta vielä kolme päivää myöhemminkin.

Ylläs8

– Valon määrä oli ihan maagista. Vaikka viikolle sattui pari pilvisempää päivää niin missään vaiheessa päivää ei ollut pimeää. Valoa riitti pitkälle iltaan kajastuksena valkoisista hangista ja tunturien takaa hohtavana kajona. Leposyke laskee väkisin muutaman pykälän kun ei oikeasti ole kiire mihinkään, saa vain olla.

– Se, kun vähän pelottaa laskea pujottelevaa alamäkeä pehmeässä hangessa pyörällä jossa ei ole jalkajarruja, mutta sitten samalla naurattaa onnesta ihan älyttömän paljon.

– Jälkikäteen ajateltuna täytyy kyllä myöntää, että oltiin veljen kanssa ehkä vähän turhan kunnianhimoisia kun valkattiin meidän fatbike-reittiä. Matkaa tuli lopulta lähemmäs 40km mutta mikä onni oli pyöräillä puhtaan valkoisten hankien keskellä kun aurinko paistaa lähes siniseltä taivaalta. Ympärillä pelkkää hiljaisuutta ja upeita maisemia. Pyöräily oli muuten hangilla ihan super mahtavaa: tää on otettava joka lomalle tavaks!

– Kotona en voisi oikeastaan ajatellakaan juovani kuumaa mehua mutta se vaan kuuluu hiihtolenkkiin: istua posket pakkasesta punaisena laavulla höyryävä muki kädessä. Ja yhdellä hiihtolenkillä on vaan pakko saada  lettu – hillolla tietty.

– Lainion lumikylässä vierailu laittoi aikalailla sanattomaksi. Ihan uskomatonta, mitä lumesta ja jäästä syntyy taitavien ammattilaisten käsissä! Tänä vuonna lumikylässä on Game of Thrones -teema ja vaikka en ole sarjasta jaksoakaan (!) katsonut niin teema oli ihan älyttömän upea ja osa veistoksista lähes pelottavan aidon näköisiä.

– Ollaan käyty Ylläksellä jo yli 20vuoden ajan mutta haltioidun tästä paikasta joka kerta uudestaan ja uudestaan – se on kai se kuuluisa Lapin taika. Uskomattoman puhdas ja raikas ilma, ilmapiiri missä ei ole kiire mihinkään ja hetkissä muuttuva maisema, jota voisi tuijottaa tunti tolkulla. Kaikki ne siniset varjot, hämärässä kimmeltävä hanki ja illasta vaaleanpunaiseksi värjääntyvä luonto. En yhtään liioittele kun totean, että täällä on ihmisen hyvä olla <3.

 

 

Behind the scenes

Oon bongannut muutamista lemppariblogeista aina silloin tällöin postauksia, joissa paljastetaan todelliset tilanteet kuvien takaa. Mun mielestä niitä on ollut hauska lukea ja kun kävin läpi viime vuoden kuvia, ajattelin että voisin tehdä samanlaisen myös itse. Etenkin reissukuvien takaa löytyy monia kommelluksia ja hauskoja hetkiä, jonka vuoksi niitä näkyy olevan tässä kuuden joukossa jopa viisi!

dubaiDubai, Miracle Garden

Dubaissa hotellimme concierge oli mitä avulian ja heti ensimmäisestä päivästä alkaen ehdotti meille mitä kannattaisi nähdä ja varasi mm. liput Burj Khalifaan kuin myös vesipuistoon. Hän myös suositteli käymään upeassa Miracle Garder -puistossa ja kukkahulluna olin heti innostunut! Tietysti valittiin reissun kuumin päivä (+38) puiston kiertämiseen vaikka oltiinkin heti aamusta liikkeellä. Taksissa olin ihan  varma, että koko puistoa ei ole kun ajeltiin kauas “keskustasta”. No, koska kyseessä on Dubai niin kukkapuisto oli rakennettu lähestulkoon keskelle aavikkoa. Hiki virtasi ja olo oli kaikkea muuta kuin fresh kun hiukset liimautui kasvoihin ja mekko selkään kiinni. Puisto oli myös täynnä muita kukkia ihastelevia turisteja joten kuvia sai taituroida todella, ettei siinä olisi ollut noin kahtakymmentä muuta samaan aikaan. Ja voitte kuvitella, että nämä kukin päällystetyt sydänkaaret olivat yksi halutuimmista kuvauskohteista. Oli myös ihana yrittää lätkiä aurinkorasvaa käsille ja kasvoille niin, ettei se värjäisi mekkoa. Etenkin, kun koko päiväksi oli suunniteltu vielä menoa mm. Marinan näköala-terassille kuin myös viimeisille ostoksille kauppakeskuksissa.

marimekko

Hymy herkässä vaikka molemmissa kantapäissä aivan järkyttävät rakot! Nämä Marimekon tossut on mitä ihanimmat mutta samalla myös kamalimmat mun jaloille. Aivan sama onko sukkia tai ei, laastarilla vai ilman niin onnistun joka kerta saamaan jonkunlaisen ihorikon edes toiseen jalkaani. Nämä oli myös jalassa kesällä Helsingin reissulla kun jouduin käymään ostamassa heti uudet tossut kaupunkiin päästessä – hyvä kun pystyin edes kävelemään kaupoille asti! Itsepintaisesti aion kuitenkin pehmentää kengät enkä aio luovuttaa – keväällä voi olla eri ajatus kun isken tossut tauon jälkeen ensimmäistä kertaa jalkaan.

tukholmaTukholma

Istuttiin hotellin terassilla nauttimassa jääkahvista ja auringosta. Tai siis todellisuudessa muru istui parin metrin päässä varjon alla tekemässä muutamia työjuttuja ja minä lomalaisena nautiskelin auringosta. Ja oikeasti jääkahvi oli niin vahvaa, että piti odottaa jääpalojen sulamista jotta ne hieman laimentaisivat kahvin makua.

tukholma2Tukholma

Samainen kesälomareissu Tukholmassa. Oltiin oltu koko aamupäivä Gröna Lundissa, käyty freesaamassa nopeasti hotellilla ja sit lähdettiin etsimään ruokapaikkaa. Kaikki ennalta katsotut paikat oli kiinni kesän vilkkaimman sesongin – mitä ihmettä? Oltiin jo niin nälkäsiä, mutta halusin muutaman kuvan illan asusta. Sen enempää maisemaa etsimättä napattiin kuvat  eikä ihan hirveän montaa hymyä irronnut – pienoinen nälkäkiukku saattoi olla nousemassa. Satuttiin lopulta löytämään varsin symppis italialainen ravintola, josta löytyi vielä pöytä kahdelle. Loistava asuvalinta muuten tomaattikastikkeessa pyöritetyn pastan syömiseen.

thassosThassos

Ai että! Vuokrattiin Thassokselta pyörät heti ekana päivänä ja lähdettiin tutkimaan saarta hieman tarkemmin. Ensinnä, pyörät eivät olleet ihan viimeistä huutoa eikä lopultakaan saatu satuloita tarpeeksi korkealle vaan jouduttiin polkemaan vähän “polvet suussa” -fiiliksellä. Toisekseen, yöllä kun tultiin niin bussin ikkunan pimeydestä saari ei tuntunut yhtään niin mäkiseltä kuin se todellisuudessa oli. Oltiin otettu kunnianhimoinen tavoite polkea eräälle kehutulle rannalle ja hotellin respa sanoi, että sinne on noin “60minuutin matka”. Jossain vaiheessa pyöräilessä alettiin miettiä, että respa puhui varmaan autolla kuluvasta ajasta – bingo. Kaikenlisäksi maasto oli jokseenkin jyrkkärinteistä, koko matka hotellilta kohti rantaa käytännössä pelkkää nousua. Ja niin, mitään pyöräteitähän ei pienellä kreikkalaisella saarella ollut vaan poljettiin kesämekoissa ja hellehatuissa liikenteen seassa muina naisina. Poikkeiltiin matkalla mitä upeimmille luonnonpoukamille missä vesi oli uskomattoman kirkasta ja havunneulaset poltteli varpaiden alla. Ei muuten koskaan päästy sille pääte-etapiksi suunnitellulle rannalle asti koska oltiin poljettu siinä +40asteen helteessä n. 30km kun tajuttiin, että takaisinkin pitäisi ehtiä ennen pimeää. Mutta kaikki ne muut rannat millä käytiin niin oli ihan ehdottomasti pyöräilyn arvoisia. Pidetiin lopulta pyörät koko viikko, mutta toistamiseen ei lähdetty yhtä kunnianhimoiselle reissulle – kunhan pyöräiltiin lähirannoille donitsi-uimarenkaidemme kanssa. Tältä reissulta on muutenkin vaikka mitä ihania muistoja että väkisin nousee hymy niitä ajatellessa!

fuenteventuraFuenteventura

Oltiin ajeltu vuoriston serpentiiniteitä pitkin pieneen Pajaran kylään, jossa ehdin jo ajatella, että pahin ajomatkasta on takana. Ja mitä vielä! Todellisuudessa ne kaikki kapeimmat kohdat ja bussien vastaantulemiset olivat vasta edessä! Sympaattinen kylä oli kuitenkin kaiken ajamisen arvoinen, täällä aika tuntui hidastuvan eikä mihinkään ollut kiire. Toki, kun kahvikuppia odottelee reilut 20minuuttia niin väkisin alkaa miettiä unohtuiko tarjoilija aurinkovarjon alle lepäämään. “Mañana” koska ollaan lomalla.

Finland, my dear homeland

Paljon onnea 100-vuotias Suomi!

Kiitos meille kaikille, nuorille ja vanhoille joiden ansiosta olemme tässä ja nyt, upeana valtiona jossa on hyvä olla. Kiitos vapaudesta ja itsenäisyydestä.  Kiitos maasta, jossa saa olla ja elää tasavertaisesti ja onnellisesti. Kiitos hyvästä terveydenhuollosta, koulutuksesta ja mahdollisuuksista toteuttaa itseään ja unelmiaan. Kiitos upeasta ja rikkaasta luonnosta, sen puhtaudesta ja ylivertaisuudesta. Kiitos, että reissujen jälkeen on aina hyvä tulla kotiin ja että ylpeästi voin kertoa olevani suomalainen. Skool!

ylläs3

Sanaton tästä luonnon kauneudesta ja olosta, joka Lapin hiljaisuudessa täyttää sielun. #Suomi100 🇫🇮💙

Happy independence day Finland, thank you for the first 100 years. 

Parasta lomassa x 15

” Traveling. It leaves you speechless, then turns you into a storyteller. ” 

– Se, kun herää joka aamu viimeistään 6.30 ilman herätystä ja voi vaan heittää uikkarit ja shortsit päälle pitkälle aamukävelylle rantahiekkaan lähtiessä.  Ja kun lopuksi voi pulahtaa mereen uimaan.

– Kun joka puolella maisema on täydellinen ja kahvi maistuu taivaallisen hyvältä.

vacay

– Kun rantaviiva on ihan älytön (30km!) ja hiekka on niin pehmeää, että se tuntuu pumpulilta varpaiden välissä.

– Saa pukeutua vielä kerran ihaniin kesämekkoihin ja varvassandaaleihin, on viikon täysin ilman meikkiä ja suolavedestä karhentuneet hiukset voi taltuttaa olkihatulla.

– Fuenteventuralla on joka puolella ihan mielettömiä viherkasveja ja kokoajan teki mieli olla kuvaamassa sekä ihastelemassa mitä upeampia tyräkkejä, palmuja, banaanipensaita, aloe veroja,  opuntioita jajaja … Oisinpa saanut muutaman kotiin!

– Kun käytännössä ainoa asia loman to do -listalla on nähdä mahdollisimman monta aurigonnousua ja näet niistä jokaisen rannasta käsin. Taivas ja koko luonto hehkuu  vesivärimäisen upea ja kaikki sävyt on pehmeitä ja utuisia. Ja se tunne olkapäillä, kun ilma alkaa lämmetä heti auringon noustessa hieman horisontin yläpuolelle.

– Ainoana murheena on se, että syötkö tänäänkin överit vai täydelliset överit tuoreita hedelmiä.

vacay12

– Huoneesta avautuva henkeäsalpaavan upea näkymä merelle. Ihan mieletöntä herätä ja nukahtaa aaltojen ääniin, nyt ymmärrän miksi sitä suositellaan rentoutumiseen.

– Pokkarit, joihin uppotuu tunneiksi aurinkotuolissa lojuessa eikä haittaa, vaikka merivesi ja aurinkorasva tuhrii sivut.

– Pienet, kesyt maaoravat jotka tulivat syömään maapähkinöitä kädestä!

–  Se, kun merivesi on niin kirkasta että pohjaan näkee vaikka on kainaloita myöden vedessä. Ja että Atlantti oli ihanan lämmin vielä tähän aikaan vuodesta. Ihailtiin myös päivittäin nousu- ja laskuveden näytöstä – ihan mieletöntä miten veden pinta vaihtelee niin paljon lyhyessä ajassa! Tai miten paljon täysikuu vaikutti mereen. Huh, tuntee itsensä pieneksi isojen luonnonvoimien äärellä.

– Hymy on ihan väkisin korvasta korvaan koko ajan.

– Se kun marraskuu ei tuntunut yhtään marraskuulta palmunlehtien kahinassa.

– Vuoristoreitti saaren läpi ja ajomatkalla pysähdykset ihanissa, sympaattisissa vuoristokylissä missä tunnelma on raukea eikä mihinkään ole kiire. Täytyy kuitenkin myöntää, että vuoriston serpetiinitietä mentäessä muutaman kerran vähän kauhistutti kun tie oli hädintuskin puolentoista auton levyinen ja vastaan tulee bussi – glumps. Selvittiin ja reissu sekä reitti oli todella pienten kauhunhetkien arvoinen.

– Ai että miten ihanaihanaihana loma! Kamerassa on satoja kuvia joita fiilistellä ja muistella talven pimeinä iltoina. Eikä tietysti voi unohtaa reissusta ostettuja, viininpunaisia patenttinahkaisia nilkkureita, jotka nekin nostattaa väkisin hymyn.

Nyt taitaa olla  aika pakata kesämekot vintille odottamaan ensi vuoden seikkailuja. Tämän vuoden saldona Dubai, Thassos ja Fuenteventura – 3 uutta ja erilaista, henkeäsalpaavan upeaa kohdetta.